Viiriäiskoira
Viiriäiskoiria kasvatetaan ainoastaan metsästäjille ylösajaviksi ja monipuolisiksi metsästyskoiriksi.
Nimestään huolimatta, viiriäiskoiran käyttötarkoitus ei ikinä ole ollut viiriäisten metsästys. Viiriäiskoira polveutuu ylös ajavista ja noutavista koirista joita on vuosikymmeniä käytetty pienriistan metsästykseen Saksassa. Verilinjassa viiriäiskoiran sanotaan olevan läheistä sukua joidenkin spanielirotujen, pitkäkarvaisen saksanseisojan ja munsterinseisojan kanssa. Viiriäiskoira on jaettu kahteen väriryhmään, ruskeat ja kimot. Näitä väriryhmiä jalostettiin aijemmin erillään ja niillä sanottiin olevan myös eroavat metsästysominaisuudet. Nykyään värit ovat samanarvoisia ja niitä jalostetaan keskenään.
Viiriäiskoira on ns. ylösajava koira, joka saa seurata riista kuuluvalla ja runsaalla haukulla. Koiran löydettyä tuoreita jälkiä se karkoittaa riistan ja seuraa sitä haukkuen. Ajo-aika vaihtelee muutamasta minutista varttiin, poikkeuksellisesti myös puoleen tuntiin. Liian pitkät ajo-ajat eivät ole toivottavia, koska kyseessä on kuitenkin ylösajava koira ja sitä ei pidä sekoittaa ajoavaan koiraan. Koiran ajo-aikaan vaikuttaa ajettavan eläimen käyttäytyminen ja metsästysalueen koko, mutta myös se miten koira on koulutettu.
Viiriäiskoiralla on yleensä luonnollinen taipumus noutamiselle. Se menee mielellään veteen ja on taitava ja kestävä uimari. Harjoituksella ja koulutuksella siitä saa hyvän noutajan, sekä maalla että vedessä.
Viiriäiskoira on oppivainen, yhteistyökykyinen ja luontaisen kiinnostunut jäljistä. Sillä on kaikki edellytykset hyväksi jälkikoiraksi esim. sorkkaeläinten jäljestyksessä. Viiriäiskoira on myös nopea ja riittävän terävä saavuttamaan, ottamaan kiinni, sekä pitää kiinni ja/tai haukkuen pysäyttää haavakko. Jotkut koirat myös haukkuvat löydettyään kuolleen eläimen.
Viiriäiskoiran käyttömahdollisuuksia on siis paljon, mutta se ei ole ainoastaan hyvä ominaisuus, vaan myös rodun suurin heikkous. Joku asiantuntija joskus sanoi: -sitä voi käyttää kaikkeen, mutta se ei välttämättä ole paras missään. Toisalta metsästävä viiriäiskoiran omistaja pärjää yhdellä koiralla, hänellä ei tarvitse olla monta erikoistunutta koiraa. Aktiiviselle metsästäjälle, joka metsästää monipuolisesti, viiriäiskoira on loistava ja suositeltava valinta.
Viiriäiskoira perhe- ja seurakoirana
Viiriäiskoira on koti-oloissa rauhallinen ja sosiaalinen koira, joka on avoin ja ystävällinen kaikille. Saksalaisissa rodusta kertovassa historiassa kerrotaan että rotua jalostettiin niin että perheen isännällä oli siitä iloa metsässä, mutta että emäntä ihastuisi sen ulkonäköön ja luonteeseen. Metsässä se on aloisa ja sillä on vahva metsästysvietti, luonteessa kovuutta peto-eläimiä ja haavakkoja kohdatessaan. Luoneeltaan se on terävä, ystävällinen, tasapainoinen ja sopeutuvainen. Se viihtyy parhaiten kun se saa asua perheensä kanssa. Kuitenkaan ei saa antaa kauniiden silmien ja viehättävän kiharan ulkonäön pettää, se on kuitenkin koira joka tarvitsee selvät säännöt ja johtajan. Viiriäiskoirasta on joskus sanottu, että se metsästää samalla sisukkuudella kuin saksalainen metsästysterrieri, mutta on kotona kuin kultainen noutaja.
Pelkäksi seurakoiraksi viiriäiskoiraa ei ylipäätänsä suositella, koska sen on päästävä purkamaan energiaansa ja sillä on vahva metsästysvietti. Jos kuitenkin on etsimässä koiraa joka tulee sekä metsästys- että seurakoiraksi, niin silloin voi viiriäiskoira on hyvä valinta.